Kun herätyskello soi, tuijottelin kattoon jähmettyneenä peläten kuollakseni kattolamppuani. Valo heijastui siitä juuri oikealla tavalla, niin että sillä oli inhottavat tuijottavat silmät ja suu. (tai sitten se oli mun mielikuvitus) Nukahdin hetkeksi uudestaan ja kun heräsin, pelästyin jälleen, puristin peittoa tiukasti päälleni... No jossain vaiheessa sain koottua itseni, valmistauduin ja lähdin kouluun, jossa sain oltua aamun kunnes kuume nousi ja tulin takaisin kotiin.
Muutin kolme päivää sitten Lahteen ja nyt on myös kolmas päivä kun olen kipeä.
Olen kulkenut joka päivä tunnelin läpi kouluun. Siellä on kova meteli ja kaikki kaikuu. Mutta vaikka elokuvissa kaikki valehtelee aina puhelimessa että kenttä loppuu kun ajaa tunneliin, kenttää siellä on! Hah. Tulipahan tämäkin todistettua.
Vettä sataa joka päivä, mutta tänään kun kävin kaupassa talomme taakse oli ilmestynyt suuri sateenkaari. Se sai karun betonilähiötalon näyttämään...no, vieläkin karummalta.
En tunne täältä ketään, mutta se on parasta.
